Jussi Lehmus lähti tutkimaan isoisänsä Kalle Lehmuksen elämää, ja aiheesta syntyi Lasse Lehtisen avustuksella kirja. Isoisästä ja tämän melko erikoisesta urasta demarilehtien toimittajana, Aseveliliiton perustajana, Waffen-SS -pataljoonan puuhaajana, Puolustusvoimien sodanaikaisen tiedotustoiminnan organisoijana, sekä sodan jälkeen Pääesikunnan tiedotusosaston johtajana, puolustustusministeriön kansliapäällikkönä ja puolustusministerinä liikkui suvussa kaikenlaisia tarinoita ja huhuja. Lehmus ylennettiin everstiksi asti ilman rintamakokemusta, vain RUK:n käyneenä.
Kalle Lehmus erotettiin yllättäen 1958 erotettu kansliapäällikön virasta, ja oikeudenkäynti julistettiin salaiseksi. Jussi Lehmuksen onneksi oikeudenkäynnistä oli hänen asian tutkimiseen aktivoituessaan kulunut 60 vuotta, ja hän saattoi hakea lupaa tutkia papereita.
Kalle Lehmuksen elämää on kirjassa tutkittu hyvin monenlaisten lähteiden kautta. Teos on lähdeviitteistetty. Kirja kertoo osin uuttakin tietoa sodanjälkeisestä varautumisesta Neuvostoliiton uhkaan, Pariisin rauhansopimuksessa kiellettyjen aseiden hankkimisesta ja siihen liittyvän rahoituksen organisoinnista sekä yleisemmin eri toimijoiden välisistä suhteista. Tekstiä ja yksityiskohtia on aika paljon, ja pieni karsiminen olisi ehkä voinut tehdä teoksesta iskevämmän - toisaalta asia ja lähteet ovat aika monimutkaisia. Kirjan loppupuolella Lehmuksen erottamiseen johtanutta salaisten lahjoitusvarojen paljastumista, ja siitä käytyjä oikeudenkäyntejä selostetaan ehkä hiukan turhankin tarkasti. Rahojen alkuperä ei ole vieläkään selvinnyt, mutta kirjoittajien valistunut arvaus on, että apua kanavoi Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA.
Mielenkiintoinen teos kaikkineensa. Jussi Lehmus ei ole ammattimainen tutkija, mutta sitä ei kirjan tekstistä kyllä huomaa - teos on sujuvasti ja loogisesti tehty. Siinä tosin lienee osansa myös kustannustoimittajana toimineella Lasse Lehtisellä.
