Ruukin salaisuus

 

Radio Vegassa toimittajana työskentelevä toimittaja Eva Frantz kirjoittaa dekkareita aikuisille ja seikkailukertomuksia lapsille. Luin joskus jostakin haastattelusta, että ensimmäistä lastenkirjaansa (Hallonbacken, suomeksi Osasto 23) kirjoittaessaan hän halusi tehdä sellaisen kirjan, jollaisen olisi halunnut itse lapsena lukea. Sama jännittäviä tapahtumia, historiaa ja hieman pelottaviakin käänteitä sisältävä juonen kuljetus on jatkunut myöhemmissakin kirjoissa eli tässä esiteltävänä olevassa Ruukin salaisuudessa ja sitä ennen ilmestyneessa Yön kuningattaressa. Olisin varmasti pitänyt näistä kirjoista lapsena (kun olen nyt vielä aikuisenakin jaksanut lukea). Hieman taso on silti mielestäni laskenut. Osasto 23:a suosittelin silloin noin 10-vuotiaalle pojallenikin luettavaksi, mutta Ruukin salaisuutta en. Ei kirja nyt huono ollut, mutta jotenkin se oli aika kliseinen salaisine sukulaisuussuhteineen. Näin aikuislukijana kaipasin hiukan humoristisempaa otetta, lapsena kirjan melodraamallinen ote olisi uponnut paremmin.

Kirjassa on 24 lukua eli se on ajateltu eräänlaiseksi joulukalenteriksi. Tarina ei muuten millään tavalla liity jouluun, eikä sen tietysti tarvitsekaan. Miellän joulukalenterin kuitenkin joulun odotukseen liittyväksi, siksi en ole ihan varma ratkaisun toimivuudesta. No, tietysti kirjan voi lukea ihan muuten vaan, niin kuin minäkin tein.

Tarina kertoo Florasta, jonka isä on kuollut ja jolla ei oikein ole kavereita. Onneksi hänellä on vilkas mielikuvitus! Flora ja hänen kirjailija-äitinsä ovat vuokranneet kuukaudeksi mökin, jossa aikovat viettää myös joulun - ensimmäisen ilman isää. Mökki on kartanon portinvartijan talo. Flora alkaa tutkia kartanon puutarhaa. Paikka tuntuu puhuttelevan häntä oudosti. Se tuntuu tutulta. Hän tapaa myös hieman outoja ihmisiä, jopa aaveen! Suvun salaisuudet ja surullinen tarina onnettomudesta paljastuvat pala palalta. Flora onkin osa kartanon tarinaa, ja hänellä on kyky herättää paikka uuteen kukoistukseen.