Puolustusvoimien entinen komentaja Ari Puheloinen julkaisi tänä vuonna muistelmansa. Hänen urapolkunsa on aika vaikuttava: köyhästä perheestä sinnikkyydella ja älyllä oppikouluun, ylioppilaaksi ja sitten sotilasuralle. Kirjan alkuosa, Puheloisen oma tarina, on henkilökohtaisuudessaan kiinnostavampaa luettavaa kuin lopun pohdinnat Suomen puolustuksesta. Puheloinen ei päästä itseään helpolla: esimerkiksi määrätietoisuus ja ahkeruus, ajankäytön suunnittelu venäjän kielen oppimiseksi on hurjaa. En ole varma, onko kirja rohkaiseva vai ei. Siksi se Puheloisen mukaan on tarkoitettu, mutta voi se kyllä masentaakin, sillä kaikki tuskin pystyvät rimaansa pitämään hänen tasollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti