Itse ostettu joululahjakirja. Westömäinen tarina, muistutti Missä kuljimme kerran -romaania. Jollakin tavalla otteesta tuli mieleen myös John Irving: hieman eksentrisiä hahmoja, paljon seksiä (rakkauttakin, mutta enemmän ihan muuta). Päälimmäiseksi kirjasta jäi mieleen hävitys ta tuhlaus. Kirjailija-Frej haahuili ja tuhlasi elämänsä tai ei ainakaan saavuttanut kovin paljon, Ramsvikin kartano myytiin ja tuhottiin, eivätkä Rabellin sisaruksetkaan kovin onnellista elämää saaneet. Jotenkin uskoisin/toivoisin useimmilla olevan tasaisempaa ja onnellisempaa - tiedä häntä sitten. Toisaalta harva mitään kovin merkittävää saavuttaakaan, ellei omia lapsia sellaisena pidä. Ja tedä häntä sitten, pitääkö saavuttaakaan. Maailma menee eteenpäin Rabelleista tai muista paljon välittämättä. Hyvin kirjoitettu kirja, joka ei silti oikein vakuuttanut tai innostanut. Elokuvan (tehty 2021) taidan silti katsoa Areenasta, se on sinne palaamassa 5.1.2025.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti