Ensimmäinen lukemani Häkämies on netin mukaan jo neljäs Henri Hamilo -kirja (miten tästä tulee mieleen Guilloun Carl Hamilton...). Hamilo on Suojelupoliisin päällikkö eli kyseessä on enemmänkin vakoiluviihde kuin dekkari. Pidin kirjasta yllättävän paljon. Teksti oli kohtuullisen hyvää, tarina ajankohtainen (kaapelit katkeilivat, Suomi oli NATOssa jne.) ja henkilökuvaus, niin poliitikkojen kuin poliisinkin, oli uskottavaa. Hamilon puoliso, toimittajana työskentelevä Lotta Simula toi tarinaan lisäväriä, kun puolisot joutuivat pohtimaan myös eturistiriitoja ts. omista töistä ei voinut kertoa - vaikka siitä olisi kyllä voinut olla molemmille hyötyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti