Passio oli vaikuttava lukukokemus. Se taisi olla ensimmäinen lukemani Pirkko Saision kirja, muta ei (ehkä) jää viimeiseksi. Saision tapa ja kyky kuljettaa tarinaa 1500-luvulta 1900-luvulle on ihailtava. Se ei onnistuisi ilman laajaa sivistystä, tietoa historiasta, filosofiasta ja uskonnosta. Tarina seuraa firenzeläisen ruhtinatar Vasarin korun matkaa läpi Euroopan: Savonarolan aikaisesta Firenzestä Itävallan ja Venäjän kautta Suomeen.
Koru haudataan ruhtinattaren mukana. Se ei kuitenkaan jää sinne, vaan herättää himoa arvollaan, ei ehkä niinkään kauneudellaan, ja päätyy erilaisten, usein ahneiden, itsekkäiden ja tyhmienkin ihmisten matkassa eteenpäin muuntuen samalla itsekin. Korusta irrotetaan jalokivet, niitä käytetään eri tarkoituksiin tai ne katoavat eri syistä - loput päätyvät venäläiseen ikoniin. Minusta tämä kirjan vaihe, jossa liikuttiin tsaaritar Katariina toisen Venäjällä, oli kaikkein vaikuttavin. Osin siihen ehkä vaikutti menellään oleva Ukrainan sota. Katariinan aikaan Venäjä oli vasta vallottanut Krimin niemimaan. Siellä asuneita tataareja kohdeltiin huonosti perivenäläiseen tapaan. Katariinan suosikki Grigri Potjomkin perusti kaupunkeja nykyiseen Ukrainaan ja rakensi Krimin laivaston Mustallemerelle.
Passio kertoo elämän sattumanvaraisuudesta, intohimosta ja kärsimyksestä. Tunteet ovat samoja ajasta toiseen. Uskonnoista kirja antaa aika lohduttoman kuvan, samoin ihmisten kyvystä pahuuteen. Samalla siinä on taidon lisäksi tietynlaista salaviisautta, vinoa huumoria tai satiiria. Ihmisiä ei ihannoida, eikä ole syytäkään.
Passio on yli 700-sivuinen romaani. Se ei ole kevyt teos, vaan melkein ansaitsisi toisen lukukerran, jotta sen kaikki nyanssit olisivat löydettävissä, sillä siinä on niin paljon henkilöitä ja eräänlaisia sivutarinoita, jotka koru punoo yhteen. Se ei silti ole vaikea teos, vaan enemmänkin Tolstoin Karamazovin veljesten tapainen eepos maustettuna John Irvingin tapaisilla erikoisilla hahmoilla. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin ymmärtää, ettei tavallisia ihmisiä taida ollakaan, sen sijaan erilaisia erikoisia on paljon - hyvässä ja varsinkin pahassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti