torstai 10. marraskuuta 2022

Aarteidesi aikakirjat

 


Aarteidesi aikakirjat on Piia Leinon uusin, tänä vuonna ilmestynyt tulevaisuuteen sijoittuva romaani, eräänlaista spekulatiivista fiktiota. Olen lukenut myös aiemmat, tavallaan "samaa sarjaa" olevat kirjansa: Taivas, Yliaika ja Lakipiste. Olisin kuvitellut lukeneeni jonkun niistä vasta keväällä, mutta selvästikin olen lukenut ne jo aikaisemmin, koska niitä ei blogista löydy. Taivas ja Yliaika olivat erinomaisia kirjoja, ja sekä Lakipisteessä että Aarteidesi aikakirjoissa on hetkensä, mutta ehkä niiden teemoja olisi voinut kypsytellä vielä hiukan lisää.

Aarteidesi aikakirjat tapahtuu 2100-luvulla. Eletään uutta eettistä, ystävällisyyden ja kohtuullisuuden aikaa. Lyhytnäköinen ja ahne luonnon riistäminen romahdutti maan ja talouden 2000-luvun puolivälin jälkeen, ja johti muutokseen.Uutta maailmanjärjestystä ei avata mitenkään perusteellisesti, nykyihmiset lähinnä hämmästelevät historissa tehtyjä ratkaisuja ja tapaa elää. Esimerkiksi eläimiä ei enää tapeta ja syödä, vaan niillä on oikeutensa. Kuluttaminen on kiellettyä tai rajoitettua, tavaroita pyritään jakaman eikä omistamaan.

2020-luvulla rikkaat (ja toiveikkaat) antoivat jäädyttää kehonsa odottamaan aikaa, jolloin heidän sairautensa voidaan parantaa, ja heidät voidaan herättää uudelleen henkiin. Tätä ei sata vuotta myöhemminkään pystytä tekemää, mutta heidän aivoihinsa, heidän muistoihinsa on onnistuttu pääsemään käsiksi. Muistot voidaan ladata tietokoneelle, ja niitä voidaan tavallaan "elää uudelleen", louhia ja tutkia. Kirjan päähenkilö, keholämpöterapeutti Oula, alkaa louhia Raphael Elon muistoja löytääkseen tämän huhujen mukaan kätkemän aarteen, Picasson maalauksen. Mutta onko louhinta eettistä, jääkö ihmisen sielu jonnekin välille? 

Leinon ajatukset maailman kehittymisestä, uudesta maailmanjärjestyksestö, ovat kiinnostavampia kuin hänen henkilönsä, jotka jäävät minusta aika irrallisiksi. Sen sijaan yhteisöllisyyden ja uudenlaisten palveluiden maailma on kiehtova - eikä sitä kuitenkaan esitetä minään utopiana, vaan siihen liittyy omat dystooppiste elementtinsä mm. kaikkialle ulottuvan valvonnan kautta. Piia Leino on hyvin kiinnostava kirjoittaja.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti