Hannaleena Immonen on kirjoittanut kauniin kirjan kamaluuksista, joita lapset erilaisissa perheissä kohtaavat - ja samalla rakkaudesta, jota perheissä on, vaikka se ei aina vaikeuksia voitakaan. Kirja tarjoaa pienen kurkistuksen hyvin erilaiseen arkeen, kohtaloihin, joihin ei tavallisessa elämässä joudu tutustumaan. On vaikea ymmärtää, miksi lastaan rakastava ja tästä hyvää huolta pitävä äiti kaikesta huolimatta ratkeaa uudelleen huumeisiin. Joillekin arjen hoitaminen (siivoaminen, ruoanlaitto, kaupassakäyminen puhumattakaan työntekemisestä) on hallitsematonta, vaikka siihen tarjotaan apuakin. Sitä on vaikea ymmärtää. Immosen "sossutäti" pyrkii näkemään hyvää ja auttamaan. Se on raskasta ja vaikeaa, mutta onneksi työ tarjoaa onnistumisiakin.
Suomessa kaikki pääsevät kouluun ja tavallaan kaikilla on mahdollisuus päästä elämässään eteenpäin. On se silti toisille huomattavasti vaikeampaa, ja se olisi meikäläisten hyväosaisten syytä muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti