Kopioin kirjan esittelyn suoraan kustantajan, Gummeruksen, sivuilta. Antti Järven tarina kertoo tosiaan paljon enemmän kuin vain isoisästä: se laajentaa käsitystä mielialoista ja politiikasta Suomessa ennen toista maailmansotaa. Poliittinen ilmapiiri oli kova, omalla tavallaan polarisoitunut niin kuin nytkin. Myytti yksituumaisesta kansasta on pitkälti totta, mutta ei suinkaan kokonaan. Vasemmistoa vainottiin, eikä siinä mielessä ole ihme, että joku ajatteli kokeilla onneaan Neuvostoliiton puolella - vaikka se sitten virheratkaisuksi osoittautuikin. Se ei silti tarkoita, että Suomessa olisi kaikki ollut hyvin ja oikeudenmukaista.
Antti Järvi kirjoittaa monen nykytietokirjailijan tapaan paitsi tutkimuksen tuloksista myös niihin johtavasta työstä. Pidän tästä tavasta kirjoittaa, samoin ähdeviitteistyksestä, joka kuitenkin on hoidettu poikkeuksellisen huomaamattomasti sivunumeroiden avulla ts. lähdeviitteitä ei tekstin seassa ole lainkaan, mutta silti ne löytyvät kirjan takaa tarkasti. Teksti on sujuvaa, dekkarimaistakin. Ainoastaan kirjan keskivaiheilla olisi jonkinlainen sukupuu tai kaavio voinut helpottaa, sillä siinä kuvattiin kovin monen jotenkin toisiinsa ja Antti Järveen liittyvien ihmisten kohtaloita.
Vahva suositus tälle kirjalle! Itse lainasin kirjastosta, mutta täytynee pitää silmät auki, jos teos tulisi jossakin kirja-alessa vastaan :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti